Terveyden edistäminen, työn tuottavuuden kasvattaminen ja työurien jatkaminen on tunnustettu yhteiskunnan taholta yhteiseksi tärkeäksi tavoitteeksi. Näiden asioiden edistämiseen tarvitaan yhä enemmän kunnostaan huolehtivia kansalaisia. Eurojen sijoittaminen liikuntaan on halvin tapa edistää kansakuntamme terveyttä ja lisätä hyvinvointiamme.
Koululiikuntaa tulee lisätä peruskoulun uutta tuntijakoa pohtineen ryhmän esittämällä tavalla. Elinkaaren mittainen liikkuminen on saatava koko kansan elintavaksi ja sen oppii parhaiten koulussa. Koulussa kaikilla lapsilla on mahdollisuus saada samalla tavalla liikkumista tukevaa opetusta perheen varallisuusasemasta riippumatta.
Urheiluseurat tulee ottaa myös mukaan tiiviisti koululiikunnan toteuttamisessa. Seuroista löytyy ammattitaitoisia osaajia eri lajeihin tutustuttamiseksi ja näin saadaan uusia lapsia liikunnan ja oman mieluisan tekemisen pariin.
Hyvinvointiimme kuuluu myös, että tunnemme olomme turvalliseksi ja turvattomuuden uhatessa voimme luottaa siihen, että yhteiskunta auttaa ja suojelee meitä. Yhteiskunnan velvollisuutena onkin osoittaa riittävästi voimavaroja turvallisen ympäristön ylläpitämiseksi ja meidän suojelemiseksi.
Lakimiehen työssäni olen joutunut usein toteamaan tilanteen, jossa rikoksen uhriksi joutunut kokee, ettei hän ole saanut riittävästi oikeusturvaa tuomioistuimessa. Rikoksen tekijä on päässyt tekoonsa nähden liian pienellä rangaistuksella ja rikoksen uhri on saanut suhteettoman pienet korvaukset kärsimyksistään. Rikoksen uhrin ja heidän perheittensä asemaa tuleekin parantaa edelleen.
Varsinkin seinien sisällä tapahtuvaan perheväkivaltaan tulee puuttua ankarammin ja yleensäkin uhrille maksettavia kärsimyskorvauksia tulee nostaa. Seksuaalirikosten ja lapsiin kohdistuvien rikosten rangaistuksia tulee koventaa, koska ne ovat pahimillaan ihmisoikeuksien vakavimpia loukkauksia.
Kansainvälinen rikollisuus monissa muodoissaan lisääntyy Suomessa. Tämän torjumiseksi on välttämätöntä, että tuomioistuimille ja poliisille suunnataan entistä enemmän resursseja.
Suomi on pärjännyt viime vuosina hyvin kansainvälisissä PISA- tutkimuksissa, joissa on vertailtu peruskoululaisten tietoja ja taitoja. Voittokulku tuskin jatkuu ikuisesti.
Koulutukseen tulee osoittaa varoja niin, että asuinpaikasta riippumatta kaikilla lapsilla on jatkossakin yhdenvertaiset mahdollisuudet saada laadukasta opetusta alaluokilta alkaen.
Lähikouluissa opiskelu on alaluokkalaisille turvallisinta aloittaa ja tätä täytyy mahdollisuuksien mukaan tavoitella. Parempi on satsata lähikouluun kuin pitkiin koulupäiviin matkusteluineen ja linja-auton seiniä tuijotellen. Suomen ja kuntien taloutta ei pelasteta lakkauttamalla lähikouluja.
Senioriväestön määrä tulee lisääntymään voimakkaasti lähivuosina. Samaan aikaan heistä suuri osa joutuu huolehtimaan yhä enemmän itsestään, koska perheen jäsenten merkitys toistensa huolehtijana on vähentynyt.
Ne ikäihmiset, joiden perheenjäsent eivät voi heistä huolehtia, ovat oikeutettuja saamaan turvaa ja huolenpitoa yhteiskunnan toimesta. Sen he ovat varmuudella ansainneet. Suomella hyvinvonitivaltiona on aina varaa pitää huolta niistä, jotka ovat meidän hyvinvointimme mahdollistaneet.
Pohjois-Suomea ja Kainuuta on koeteltu monella tavalla vuosien saatossa. Kainuusta tarvitaankin eduskuntaan ihmisiä, jotka voivat oikeasti vaikuttaa alueensa asioihin. Kokemuksesta tiedän, että asioihin voi vaikuttaa vain silloin, kun on poliittista osaamista ja hyvä kontaktiverkosto. Myös yli puoluerajojen olevat suhteet ovat tärkeitä.
Nämä verkostot eivät synny kuin pitkän työn tuloksena. Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta ehdokkaalta kannattaakin kysyä poliittisten verkostojen kattavuutta vaalikamppailun tuoksinnassa. Itselläni on vuosien aikana valtakunnallisissa tehtävissä toimiessani ollut loistava mahdollisuus luoda toimivat verkostot valtakunnan keskeisiin päättäjiin. Kainuun kannalta niistä on ollut myös hyötyä.
